Ehkä näin uuden vuoden alkajaisiksi on paikallaan tehdä katsaus menneeseen vuoteen 2008 siltä osin, mitä tapahtui meidän koirarintamalla. Vuosi alkoi upeasti, kun kymmenen potraa Hanen pentua näki päivän valon tammikuussa. Marraskuinen matka Ruotsiin tuotti hienon lopputuloksen. Valioita näiden L-pentujen sukutaulussa vilisee, joten toiveikkaita olemme pentueen suhteen. Alkuvuosi kuluikin pentuja ihastellessa. Muistissa on vielä se työmäärä, mikä tehtiin seitsemän viikon aikana ja kahvia ei ole koskaan keitetty tässä huushollissa niin paljon kuin sinä aikana. Kiitos pentujen nykyisten omistajien vierailuiden. Maaliskuun lopulla sitten haikein mielin luovutimme pennut uusiin koteihinsa. Täytyy sanoa, että onni oli myötä ja jokainen pentu sai erinomaisen kodin. Omistajista löytyy paljon kokemusta, mutta toisaalta mukana on muutama uusikin harrastaja.

Heti, kun pennuista "päästiin eroon" matkasimme Kuusamoon akkuja lataamaan ja hiihtämään koirien kanssa. Se loma jäi mieleen päällimmäisenä loppukeväästä. Takki oli sen verran tyhjä pentueen jäljiltä, että omat koirat elivät villeinä ja vapaina ilman erityisiä treenejä.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kesällä treenailtiin J-pentueen (s. 19.10.2006) toimesta AVO- luokan vesitöitä ja hienosti koirat vesikokeet selvittivätkin. L-pennut vasta perehtyivät vesielementtiin, mutta monet niistä olisivat jo suoriutuneet mallikkaasti nuorten luokan vesityöstä. No ensi kesänä sitten taitoja näyttämään. Kesän ehdoton kohokohta oli L-pentueen viikonlopun kestävä pentuetapaaminen Riihivuoressa. Voi sitä häntien huisketta ja juoksemisen riemua! Homman kruunasi se, että kaikki kymmenen pentua olivat paikalla ja omistajat pariskuntina. Ohjelma oli hyvä ja sopivan tiivis. Kiitos taitavien kouluttajien Lauran ja Heikin.

 

Kesän aikana J-pentueen charmantit urokset Jäger ja Jokeri pyörähtivät näyttelykehässä ja tulostahan syntyi. Parhaina paloina Jägerin ROP ja seiskaryhmän voitto Rovaniemen KV- näyttelyssä. Jokeri kuittasi sitten velipojalle Kuopion KV- näyttelyssä elokuun alussa napaten perättäisinä päivänä 2 x ROP.

 

Sitten koittikin odotettu syksy ja metsästyskausi. Kausi alkoi sorsatuksella. Peksu ja Iita olivat Nevalaisen Heikin vieraana Itä-Suomessa ja Iita osoittautuikin mainioksi haavakoiden löytäjäksi. Hane ja Iita, eivät ole koskaan olleet niin paljon metsällä kauden aikana kuin menneenä syksynä. Laskeskelin, että metsästyspäiviä metsäakanalinnuilla kertyi nelisen viikkoa ja lisäksi muutama päivä fasaanijahtia. Oli kyllä mahtavaa metsästää, kun oli kaksi toimivaa koiraa ja pystyi vetämään pitkiä päiviä. Lintuja ammuttiin maltillisesti johtuen huonosta lintutilanteesta. Peksulle oli mieleenpainuva kokemus käydä Ruotsin tunturissa tutustumassa sikäläisiin maisemiin Jounin ja Hansun kanssa. Myöskin J ja L-pennut saivat olla metsällä kiitettävästi. Meilläkin oli ilo nähdä joidenkin pentujen toimintaa Kuusamossa ja sehän hivelee kasvattajien mieltä.

 

Keskellä metsästyskautta oli tietysti myös Junkkari. J- pentueen kaikki kolme narttua olivat siellä, urokset jo edellisenä syksynä. Sääntömuutos KAER NUO- kokeiden ikärajassa mahdollisti tämän. Tuloksiakin saatiin aikaiseksi. Kaksi nartuista palkittiin pellolla ja kaikki kolme pääsivät ulkomuotokatselmuksen isoon kehään.

 

Marraskuussa järjestettiin L-pentueen toinen tapaaminen. Tällä kertaa oltiin viikonloppu Iisalmessa fasaanitilalla. Kiitos Heikin järjestelyiden. Lintuja oli sopivasti ja sitä myöten saatiin tapahtumiakin. Kaikki pennut eivät olleet tällä kertaa paikalla osaamistaan näyttämässä. Viestejä ja valokuvia poissaolleidenkin seisonnoista on saatuJ Hyvällä mielellä lähdetään uuteen vuoteen. Syksyllä myöskin osa L-pennuista kävi näyttelyissä. Ihan hyvin meni, mutta koirat tarvitsevat vielä aikaa kehittyä.

 

Nyt on varmasti aika antaa kiitos niille kenelle se kuuluu. Kiitos teille pentujemme omistajat! Olette tehneet paljon työtä koirienne kanssa. Meille on erittäin tärkeää, että koiria kohdellaan ja  hoidetaan hyvin. Sen lisäksi te koulutatte niitä kiitettävällä tarmokkuudella ja tuotte kokeisiin ja näyttelyihin. Enempää ei kukaan voi vaatia. Myöskin yhteydenpito on ollut ihailtavaa eikä yksin meidän kanssa vaan molemmissa pentueissa on syntynyt myös keskinäisiä ystävyyssuhteita. Mietiskelin tuossa, että montako tuntia olemme mahtaneet vuonna 2008 puhua puhelimessa pentujemme omistajien kanssa. Saati muu yhteydenpito mm pentueiden omissa blogeissa. Elämä on paljon rikkaampaa, kun on tämä harrastus.

 

Mitä uusi vuosi tuokaan tullessaan? Sitä emme vielä onneksi tiedä. Olisiko Junkkari,pentuetapaaminen Kainuussa, paljon metsästystä ja ehkäpä myös koetuloksia… sen aika näyttää!

 

2191952.jpg