Ohjasin tänään ensimmäistä, mutta en varmasti viimeistä,  kertaa Iitaa KAER-kokeessa. Aiemmin olen käynyt koiriemme kanssa vain vesityökokeissa ja Peksu on hoitanut varsinaiset koekäynnit. Suuntana aamulla oli siis Perttelin metsäkoe.

Sää oli mitä mainioin, jos nimittäin ajattelee reilun seitsemän tunnin kävelyretkeä metsässä mukavassa porukassa. Lämmintä kuusi astetta, välillä paistoi arskakin ja täysin tyyni keli! Vaan, kun oltiin metsällä, niin jokainen asiaa ymmärtävä tietää, että olosuhteet oli haastavat. Lisäksi lintutilanne oli tosi kehno tai ainakaan me emme niitä juuri näkemään päässeet ehkä juuri olosuhteiden vuoksi.

Mukana oli kolme voittajaluokan koiraa ja me. Ei siis mitään paineita ensikertalaiselle ohjaajalle. No tuttuja mukavia ihmisiä ovat kaikki muut ohjaajat, joten päivä oli leppoisa kaikella tavalla.

Tuomari Vesa Nummen arvio Iitasta: Haku. Laajaa oma-aloitteista avoluokan hakua. Peittää maaston hyvin. Neljännessä erässä kaksi tyhjää ilmoitettua seisontaa ja yksi törmäys, jolloin ohjaaja luopui. Metsästyshalu täydet 5 pistettä (työskentelee tarmokkaasti ja peräänantamattomasti eikä tarvitse kannustusta) sekä yhteistyö täydet 3 (ohjattavuus ja itsenäisyys ovat sopivia).

Olen erittäin iloinen, että Iita näyttää toimivan meidän molempien ohjauksessa. Se toki nähtiin jo syksyllä Kuusamossa. Myönnettävä on, että hitusen paremmin se kyllä vielä Peksun kanssa toimii. Nuo tyhjät seisonnat, mitkä ilmoitin viimeisessä erässä arvasinkin tyhjiksi (ja sanoin sen myös tuomarille, vaikka se ei tietysti saa vaikuttaa arvosteluun), koska Iitan häntä heilui. Tuossa vaiheessa myöhäistä iltapäivää kuitenkin päätin, että pelataan riskillä. Törmäys tuli sitten lisäksi ja peli oli selvä. Valitettavasti yhtään muutakaan koiraa ei tänään palkittu riistatyön puuttuessa.

Niin hyvä fiilis jäi koirasta ja päivästä, että tätä haluan lisää, mutta sitten ensi kerralla Iitan häntä ei heilu seisonnalla ainakaan ilmoitetulla sellaisella