Niin se sitten kesä tuli taas hieman yllättäen, nurkan takaa. Fillarilenkit koirien kanssa on aloitettu, mutta vielä olen niitä juoksuttanut päivittäin vapaana myös Haltialan pelloilla tai Paloheinän mäessä. Onneksi ainakin tuo mäki säilyy irtipitopaikkana koko kesän, kun siellä ei ole pesiviä lintuja. Tehokasta treeniä koirille juosta mäkeä ylös alas.

Koirat ovatkin entistä enemmän minun huomassani nyt, kun työ vie Peksun usein Keski-Eurooppaan. No eiköhän me "tytöt" pärjätä etenkin, kun Iitan hallittavuus on nyt aivan uudessa kuosissa. Enpä olisi puoli vuotta sitten uskonut, että tämmöinen muutos voi tapahtua ja tosi lyhyessä ajassa. Iita on täydellisesti oivaltanut eron sen välillä ollaanko lenkillä vai metsällä ja osaa suhteuttaa juoksemisensa sen mukaisesti. Tosi rentouttavaa on koiriemme kanssa nykyään kulkea.

Pitkästä aikaa sain kuvan myös Lancelotista eli Jaskasta. Komealtahan se näyttää. Mukava oli myös kuulla, että Heikillä alkaa muutto uuteen taloon häämöttää ja taas on entistä enemmän aikaa koirille. Varmaan Jaskakin nähdään kokeissa tulevana syksynä.

Jaska (kuva J-P Vähä)