Mielenkiintoinen ja opettavainen viiden päivän sessio Lapualla on vietetty. Ensinnä tutustuttiin Elsan kanssa peltoelementtiin parina päivänä. Valitettavasti emme montaa lintua tavanneet maastossa. Aluksi Elsa oli todella ihmeissään, että mitä täällä pitäisi tehdä. Hiljalleen sen haku alkoi aukeamaan, mutta tietysti kaksi päivää on aivan liian lyhyt aika totuttaa metsäkoira pellolle. Ne linnut, mitä tavattiin Elsa sai hyvin ilmaan. Kiitos sen tulisen avancen.

Kokeessa Elsa sai heti ensimmäisessä erässä seisonnan. Mainitsemani räväkän etenemisen seurauksena kukko jäi kuitenkin suuhun. Harmi! Siitä nimittäin alkoi alamäki. Elsa kuumeni tilanteesta ja omi linnun. Eipä siinä ollut Peksulla muuta järkevää vaihtoehtoa kuin luopua leikistä, ettei enempää vahinkoja (koppeja tai peräänmenoja) tule. Tuomari Timo Ailio tykkäsi kovasti Elsan yläpäisestä hausta, joka johti linnulle sekä linnunotosta. Hauan osa-aluepisteet kaikki 4 ja avance 5. Nyt Elsalle otetaan pieni "kurinpalautus", jotta kunnioitus ohjaajaan säilyy. Ensi syksynä sitten jatketaan metsäkokeissa.

Ulkomuotokatselmus meni puolestaan nappiin, hitusen jopa odotusten yli. Elsa oli ROP ja BIS-2. Erja Nummen alkusyyni oli kyllä perusteellinen, mutta rakenteesta hän ei huomautettavaa löytänyt. Ainut, mitä hän toivoi, oli silmien tummuminen. Se toki on mahdollista iän karttuessa. Joskus geenit näköjään napsahtaa kohdalleen. Seuraavan kerran Elsa taitaa esiintyä kehässä, kun kaksi vuotta on mittarissa eli alkukesästä 2014.